Raskausajan liikunta

Raskausaikana itsestään huolen pitäminen on kuin pankkiin rahan tallettaminen. Se kasvanee korkoa ja tulee yllättävästi tarpeeseen niin itse synnytyksessä kuin sen jälkeen. Aina kaikki ei mene suunnitellusti, joten joustaminen ja itsensä kuunteleminen on tärkeässä roolissa. 

Kaikki huolenpito itseään kohtaan on hyväksi niin itselleen kuin syntymättömälle lapselle. 

Jokainen raskaus on yksilöllinen ja ainutlaatuinen, kuten odottavan äidin liikkumistottumuksetkin. Raskaus ei ole sairaus, jonka vuoksi automaattisesti tulisi vähentää liikkumista, tai jopa lopettaa se kokonaan. Poikkeustapauksia luonnollisesti on, jolloin on hyvä konsultoida lääkäriä ja toimia niiden ohjeiden mukaisesti. Syntymättömän lapsen hyvinvointi on eriarvoisen tärkeää, ja mikäli raskaudessa on riskejä, on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. 
Huolimatta siitä, onko odottava äiti ollut fyysisesti aktiivinen ennen raskautta tai ei, liikuntaa voi harrastaa koko raskauden läpi. Aiemmin vähemmän liikkunut voi lisätä liikuntaa ja uudenkin harrastuksen voi aloittaa. On hyvin yksilöllistä, millaista liikuntaa ja millä intensiteetillä odottava äiti voi harrastaa. Aktiiviurheilija voi juosta melkein viimeisillään raskaana ollessan, kun taas juoksua aiemmin vähemmän harrastanut ei välttämättä voi ottaa yhtään juoksuaskelta. Tulee kuitenkin muistaa, ettei raskausaikana liikkuminen ole meriitti eikä siitä kannata kilpailla kenenkään kanssa. Se, mitä yksi pystyi tekemään viime viikolla, hän ei välttämättä pysty tekemään enää ensi viikolla. On lohduttavaa, että jokainen voi toimia vain oman tilanteensa mukaisesti. Kaikki huolenpito itseään kohtaan on hyväksi niin itselleen kuin syntymättömälle lapselle. 

Mitä raskaana voisi harrastaa? 

Loistavia raskausajan liikuntaharrastuksia ovat mm. lenkkeily, uinti, painoharjoittelu, kehonhuolto sekä raskausajalle tarkoitetut jooga- ja pilatestunnit. Aerobinen liikunta hellii hengitys- ja verenkiertoelimistöä, ja piristäähän esimerkiksi lenkkeily raikkaassa ulkoilmassa mieltäkin. Lihaskuntoharjoittelu voi tapahtua vastuksen kanssa tai omankehonpainolla niin kotona, kuntosalilla kuin ryhmäliikunnankin muodossa. Lihaskuntoharjoittelulla myös hellitään hengitys- ja verenkiertoelimistöä, mutta samalla vahvistetaan tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointi. Kehonhuoltolajit käsittävät laajan skaalan erilaisia tyylilajeja niin kehon kuin mielenkin hyvän vireen ylläpitämiseen. Perinteisimpiä ovat erilaiset venyttelyt sekä hengitys- ja rentoutumisharjoitukset. Raskausaikaan räätälöidyt jooga- ja pilatestunnit tuovat uutta syvyyttä odottavan äidin kehonhuoltoon. Molemmat vahvistavat, vetreyttävät, painottavat hengitystekniikoihin, vahvistavat keskikehon syvää tukea sekä samalla rauhoittavat mieltä ja auttavat keskittymään paremmin. 
Hyvästä fyysisestä kunnosta on hyötyä myös synnytyksessä. Synnytystä on verrattu juoksumaratoniin sen rasittavuuden vuoksi, joten syystäkin äidin kunnolla on merkitystä. Rentoutusharjoitukset taas edesauttavat sopivan rentouden löytämisessä mm. lantionpohjanlihaksiin, mikä voi auttaa ponnistusvaiheessa ja joissakin tapauksissa jopa vaikuttaa repeämien syntyyn. Itse synnytyksestä palautuminenkin tapahtuu nopeampaa, kun pohjalla on äidin hyvä kunto – niin fyysinen kuin psyykkinen. 

Onko jotain, mitä ei kannattaisi harrastaa? 

Muutamia lajeja on, joiden kohdalla on suotavaa käyttää harkintakykyä, ja jotka omaavat suuremman riskin sikiölle. Kaikki lajit, joissa on riski saada iskuja keskikehoon, pudota tai kaatua ovat riski sikiölle. Tällaisia lajeja voisivat olla mm. kamppailulajit, laskettelu, ratsastaminen, nopeita käännöksiä vaativat lajit (esim. palloilulajit), kontaktilajit sekä kaikki jollakin tavalla extreme-kategoriaan laskettavat lajit. Varoituksista huolimatta näissäkin voi olla poikkeuksia, joten jälleen oman kehon kuunteleminen nousee arvoonsa. 

Tuntumassa odottavat äidit on huomioitu lempeällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Tarjolla on raskausajan Pilatesta ja joogaa, sekä erilaisia tuntikonsepteja, jotka on räätälöity vahvistamaan ja huoltamaan odottavan äidin kehoa ja mieltä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *